
Valvomisen sunnuntain sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Raamatussa useissa kohdin kehotetaan valvomaan hengellistä tilaamme.
Emme siis saa nukkua niin kuin muut, vaan meidän on valvottava ja pysyttävä raittiina.
– 1. Tess. 5:6

Israelissa rukoustalossa monesti vietimme koko yön rukoussessioita. Alkuilta meni helposti, kun oli innostusta rukoilla. Ylistys soljui kauniisti ja rukoukset virtasivat kuin vesi. Yön edetessä rukousten virta alkoi tyrehtyä, silmiä painuivat kiinni ja muut asiat valtasivat mielen. Neljään mennessä teki mieli jo omaan sänkyyn. Käännekohta tapahtui aamun koittaessa. Auringon noustessa hengen ihminen heräsi ja rukouskin virkosi uuteen voimaan.
Tämän kokemuksen jälkeen on helppoa ymmärtää opetuslapsia, jotka eivät pysyneet hereillä kriittisenä hetkenä Getsemanen yössä. Jeesus odotti heidän valvovan rukouksessa mutta toisaalta tiesi jo etukäteen heidän lankeavan.
Jeesus rukoilee Getsemanessa
Sitten Jeesus tuli opetuslasten kanssa Getsemane-nimiseen paikkaan ja sanoi heille: »Jääkää te tähän siksi aikaa kun minä käyn tuolla rukoilemassa.»
Pietarin ja molemmat Sebedeuksen pojat hän otti mukaansa. Murhe alkoi nyt ahdistaa häntä, ja hän joutui tuskan valtaan. Hän sanoi heille: »Olen tuskan vallassa, kuoleman tuskan. Odottakaa tässä ja valvokaa minun kanssani.»
Hän meni vähän kauemmaksi, heittäytyi kasvoilleen maahan ja rukoili: »Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.»
Hän palasi opetuslasten luo ja tapasi heidät nukkumasta. Silloin hän sanoi Pietarille: »Ettekö te edes hetken vertaa jaksaneet valvoa kanssani? Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko.»
Hän meni taas etäämmäksi ja rukoili toistamiseen: »Isä, ellei tämä malja voi mennä ohitseni minun sitä juomatta, niin toteutukoon sinun tahtosi.» Palatessaan hän tapasi taas opetuslapset nukkumasta, sillä uni oli alkanut painaa heidän silmiään.
Hän jätti heidät siihen, meni taas kauemmaksi ja rukoili kolmannen kerran samoin sanoin. Sitten hän tuli opetuslasten luo ja sanoi heille: »Yhäkö te nukutte ja lepäätte? Hetki on tullut. Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin. Matt. 26:36-45

Jeesus ilmaisee kauniisti, että tahtoa ihmisellä on mutta luonto on heikko. Salaisuus onkin hengen voima. Omassa voimassa rukoilu on kuluttavaa ja turhauttavaa mutta kun Pyhän Henki antaa voimat, rukoilu on kuin hetki virvoittavalla lähteellä.
Muistetaan armollisuus itseämme kohtaan ja pyydetään Pyhän Hengen täyteyttä tähänkin päivään.
Siunausta päivääsi!
Nelli, seurakuntasihteeri